Oikeusministeriön mietintö lyhytvuokrauksen sääntelystä – mitä on luvassa?

Petri Arnamo

Asumisen juridiikka Blogit

16.09.2025

Lyhytaikainen vuokraus on viime vuosina yleistynyt vauhdilla. Erityisesti AirBnB-tyyppiset alustat ovat tehneet mahdolliseksi sen, että tavallisissa asuinhuoneistoissa majoitetaan matkailijoita ja muita lyhytaikaisia vieraita. Tämä kehitys on tuonut mukanaan yhtäältä joustavuutta ja mahdollisuuksia, mutta myös ongelmia: häiriöitä, kustannusten nousua ja kysymyksiä siitä, kuka on vastuussa vahingoista.

Oikeusministeriö on 15.8.2025 julkaissut Asunto-osakeyhtiölakityöryhmän mietinnön, jossa on mm. tuotu esiin ehdotuksia, joilla asunto-osakeyhtiölakia täydennettäisiin lyhytvuokrausta koskien. Mietinnössä on punaisena lankana toisaalta turvata lyhytvuokrauksen edellytykset, mutta samalla antaa taloyhtiöille keinot puuttua haittoihin.

Kenties keskeisin ehdotus on lisätä asunto-osakeyhtiölakiin uusi hallintaanottoperuste. Sen mukaan huoneisto voidaan ottaa yhtiön hallintaan, jos lyhytvuokrauksesta aiheutuu merkittäviä lisäkustannuksia tai haittaa muille. Tämä ei mietinnön mukaan kuitenkaan tarkoittaisi lyhytvuokrauksen kieltoa, vaan puuttumista niihin tapauksiin, joissa toiminta häiritsee taloyhtiön normaalia elämää tai aiheuttaa ylimääräisiä kuluja.

Toisena keskeisenä seikkana mietinnössä on pohdittu lyhytvuokralaisen aiheuttamien vahinkojen selvittämistä, joka voi usein olla vaikeaa. Uuden säännöksen mukaan osakkaan olisi annettava yhtiölle tarvittavat tiedot esimerkiksi vuokralaisen henkilöllisyydestä. Jos osakas ei toimi huolellisesti ja luovuta tietoja, voisi osakas itse joutua vastuuseen vahingoista. Mietinnön mukaan näin varmistettaisiin, että yhtiöllä on todelliset mahdollisuudet saada korvauksia. Valmistelussa on toisaalta ollut esillä myös laajempi osakkaan vastuu, ns. isännänvastuu, jolloin osakas vastaisi aina lyhytvuokralaisen vahingoista riippumatta omasta huolellisuudestaan. Samoin on pohdittu velvollisuutta hankkia vakuutus lyhytvuokrauksen riskejä varten.

Yksi mietinnössä esiin tuotu vaihtoehto on ollut erityisen korotetun yhtiövastikkeen periminen lyhytvuokrausta harjoittavilta osakkailta. Tällöin ylimääräiset siivous-, jätehuolto- tai kunnossapitokustannukset kohdistuisivat oikeaan paikkaan. Käytännössä tällainen järjestely voisi kuitenkin muodostua käytännössä hankalaksi, sillä kustannusten todentaminen ja kohdentaminen yksittäisille osakkaille ei ole yksiselitteistä.

Mietinnössä on lisäksi pohdittu, että osakkaalla voisi olla velvollisuus ilmoittaa taloyhtiölle lyhytvuokrauksesta. Tämä helpottaisi yhtiön toimintaa ja lisäisi läpinäkyvyyttä. Työryhmän näkemys on kuitenkin, että yleinen ilmoitusvelvollisuus saattaisi toisaalta lisätä hallinnollista taakkaa tarpeettomasti.

Kiistatonta kuitenkin on, että lyhytvuokraus on tullut jäädäkseen, ja sen hallinta vaatii uusia sääntöjä. Valmistelussa olevat ehdotukset eivät tähtää toiminnan kieltämiseen, vaan tasapainoon: osakkaiden omaisuudensuoja ja mahdollisuus hyödyntää asuntoaan turvataan, mutta samalla annetaan taloyhtiöille keinot puuttua silloin, kun toiminnasta aiheutuu haittaa.

Petri Arnamo