Velkojien päätösvalta konkurssissa

Annika Smalén

Blogit Konkurssit ja yrityssaneeraukset

26.08.2025

Päätösvalta siirtyy velalliselta konkurssipesälle

Konkurssin alkaessa velallinen menettää valtansa määrätä konkurssipesään kuuluvasta omaisuudesta, ja päätösvalta siirtyy konkurssihallinnolle. Konkurssilaki sääntelee konkurssipesän hallintoa sekä määrittää velkojien ja pesänhoitajan toimivallan jaon. Käytännössä pesänhoito etenee vahvasti pesänhoitajan johdolla. Pesänhoitaja on tyypillisesti yritysten maksukyvyttömyystilanteisiin erikoistunut asianajaja. Pesänhoitajan tulee toimia velkojakollektiivin eduksi.

Velkojien yleinen päätösvalta

Velallisen velkavastuun toteuttaminen on velkojien intressissä. Velkojilla on konkurssimenettelyssä yleinen päätösvalta, eli he voivat päättää kaikista niistä seikoista, joita laki ei säädä pesänhoitajan tehtäväksi. Velkojat voivat toisaalta siirtää päätösvaltaansa pesänhoitajalle varsin laajasti: ainoastaan konkurssihallinnon valvonnan yleinen järjestäminen, pesänhoitajan palkkiosta päättäminen sekä konkurssipesän luovuttaminen konkurssiin on jätettävä pesänhoitajan päätösvallan ulkopuolelle. Velkojien päätösvallan alueella pesänhoitajan on noudatettava velkojien antamia ohjeita ja määräyksiä.

Päätöksenteko velkojainkokouksissa

Velkojat käyttävät päätösvaltaansa velkojainkokouksissa tai ilmaisemalla kantansa pesänhoitajalle, kun tämä sitä erikseen tiedustelee. Jos konkurssi jatkuu täysimittaisena konkurssimenettelynä, pesänhoitaja järjestää ensimmäisen kokouksen yleensä muutama kuukausi konkurssin alkamisen jälkeen. Ennen konkurssimenettelyn lopettamista pesänhoitaja järjestää loppukokouksen, jossa muun muassa päätetään pesänhoitajan lopputilityksen hyväksymisestä.

Mikäli konkurssi raukeaa varojen vähyyden vuoksi, kokouksia ei tyypillisesti järjestetä lainkaan. Näissä konkursseissa pesänhoitaja on yhteydessä lähinnä suurimpiin velkojiin.

Velkojainkokouksen merkitys

Velkojille osallistuminen velkojainkokoukseen on keskeinen tapa saada tietoa menettelystä ja pesänhoitajan suorittamista toimenpiteistä. Velkojainkokouksessa voidaan tehdä päätöksiä kaikissa asioissa, ja se on paras tapa käsitellä monimutkaisia tai muutoin keskustelua edellyttäviä asioita, joihin kirjallinen menettely ei luontevasti sovi. Yleensä velkoja voi tutustua kokouksessa käsiteltävään asiakirja-aineistoon etukäteen, mikä tyypillisesti sujuvoittaa kokouksen kulkua.

Osallistujat

Pesänhoitaja kutsuu velkojat sekä velallisen tai hänen edustajansa kokoukseen. Velallisen edustajat osallistuvat kokouksiin harvoin, vaikka heilläkin on kokouksissa läsnäolo-oikeus ja puheoikeus.

Pesänhoitaja toimii käytännössä aina velkojainkokouksen puheenjohtajana. Mikäli kokouksessa on tarvetta äänestää, velkojat äänestävät euro per ääni -periaatteella, yleensä saatavan etuoikeusasemasta riippumatta. Kokouksen puheenjohtaja päättää tarvittaessa, mikä on ehdollisen ja/tai enimmäismääräisen saatavan äänimäärä sekä ratkaisee mahdolliset esteellisyysväitteet.

Moiteoikeus

Mikäli velkoja on tyytymätön velkojainkokouksen päätökseen, hänen on nostettava moitekanne kuukauden kuluessa kokouksesta. Tutustumalla kokousaineistoon ja osallistumalla päätöksentekoon velkoja voi vaikuttaa tehtäviin päätöksiin ja tarve moitteelle on usein vähäinen.

Asiantuntemusta tarjolla

Asianajotoimistomme asianajajat toimivat pesänhoitajina ja velkojien avustajina konkurssimenettelyissä. Olemme mielellämme käytettävissä, jos aihe herättää mitä tahansa kysymyksiä.

Annika Smalén