Siirry sisältöön

Data Act ja yrityssalaisuudet – muuttuuko pelikenttä?

Syyskuussa 2025 voimaan tullut EU:n Data Act muuttaa tapaa, jolla yritykset käyttävät ja jakavat hallussaan olevaa dataa. Lain tarkoituksena on varmistaa, että dataa voidaan hyödyntää nykyistä laajemmin sekä yritysten että yhteiskunnan hyväksi. Samalla säännös myös tuo uutta ajateltavaa perinteiseen tapaamme käsitellä yrityssalaisuuksia.

Yrityssalaisuudet ovat perinteisesti olleet yksi yrityksen tiedonhallinnan kulmakivi, joka vaikuttaa myös yrityksen arvoon. Niiden avulla turvataan kilpailuetua, estetään kilpailijoiden hyötymistä ja suojataan innovaatioita. Datasäännös kuitenkin jatkossa velvoittaa yrityksiä jakamaan osan datastaan myös kolmansille osapuolille, eivätkä osapuolet voi sopia pakottavasta sääntelystä poiketen. Datan jakovelvoite ei kuitenkaan koske yrityssalaisuuksia. Tämä nostaa väistämättä esiin kysymyksen: missä kulkee yrityssalaisuuden ja jaettavan datan raja?

Datasäännöstä voi tavallaan luonnehtia datan keräämismuodon pakolliseksi standardoinniksi, jossa standardoituun dataan kohdistuu jakovelvoite. Siksi on olennaista ymmärtää millainen data ei kuulu jakovelvoitteen piiriin joko suoraan säännöksen nojalla taikka sen vuoksi, että sitä pidetään yrityssalaisuutena. Yrityssalaisuuden käsite ei kuitenkaan ole yksiselitteinen ja sitä koskevat tulkintaepävarmuudet voivat johtaa erikoisiin tilanteisiin. Datan haltija on säännöksen mukaan yhtäältä velvollinen jakamaan dataa edellytysten täyttyessä, mutta toisaalta myös vastuussa osoittaa, että salassa pidettävää tietoa on luovutettaessa suojattu asianmukaisesti.

Datan parissa toimivien yritysten on korkea aika tarkastella datanhallintakäytäntöjään. Vaikka säännös on pakottava, voivat yritykset kuitenkin sopimuksellisilla ja muilla toimilla pyrkiä selkeyttämään ja korostamaan sitä, millainen tieto on juuri tälle yritykselle niin keskeistä, että sitä pidetään yrityssalaisuutena. Dataa voi myös työstää siten, että täyttää – tai ei täytä – yrityssalaisuuden kriteerit.

Data Actin vaikutukset eivät siis rajoitu ainoastaan compliance -velvoitteisiin. Ne kytkeytyvät suoraan yrityksen strategiaan ja kilpailuetuun. Huolellinen ennakkovalmistelu auttaa varmistamaan, että datan jakaminen ei muutu uhaksi, vaan mahdollisuudeksi uusille kumppanuuksille ja liiketoimintamalleille. Sopimuskäytänteisiin on syytä kiinnittää huomiota ja pitää myös mielessä, että datan jako on toiselle velvollisuus ja toiselle mahdollisuus.

Mikä on yrityssalaisuus?

Yrityssalaisuus on tietoa, joka ei ole yleisesti saatavilla, jolla on taloudellista arvoa ja jota yritys pyrkii aktiivisesti pitämään salassa. Tällaisia voivat olla esimerkiksi valmistusmenetelmät, algoritmit, hinnoitteluperiaatteet tai asiakastiedot. Yrityssalaisuuden tunnistamiseen vaikuttavat myös oikeuskäytäntö, viranomaisohjeet ja yrityksen omat suojaamistoimet. Rajanveto voi olla vaikeaa, mutta yritysten on syytä määritellä ja dokumentoida se, mitä ne itse pitävät yrityssalaisuutena ja pyrkiä huomiomaan asia sopimuksissa.

Huomionarvoista on, että datasta johdettu uusi tieto – kuten analyysit, mallinnukset ja johtopäätökset – jää jakovelvoitteen ulkopuolelle.

Mikko Jalkanen


Aiheeseen liittyvät julkaisut