Irtisanomisilmoitus käytännössä – muoto, toimittamistapa ja irtisanomisajan alkaminen

Anniriina Rantanen

Blogit Työoikeus

09.09.2025

Saan usein asiakkailtamme kysymyksiä työsuhteen päättämiseen liittyvän irtisanomisilmoituksen muodosta, sen antamistavasta, irtisanomisajan laskennasta sekä siitä, miten erilaiset poissaolot vaikuttavat irtisanomisilmoituksen antamiseen. Nämä kysymykset ovat täysin ymmärrettäviä, sillä onhan työsuhteen päättäminen merkittävä oikeustoimi, joka on syytä toteuttaa huolellisesti.

Irtisanomisilmoituksen muoto

Työsuhteen päättämistä ei ole sidottu mihinkään tiettyyn määrämuotoon, esimerkiksi kirjallisen irtisanomisilmoituksen antamiseen. Irtisanomisilmoitus voidaan siten toimittaa myös suullisesti. Irtisanominen on kuitenkin ensisijaisesti toimitettava työntekijälle henkilökohtaisesti, mikä tarkoittaa käytännössä irtisanomisilmoituksen antamista työntekijälle esimerkiksi työpaikalla kasvotusten. Puhelimessa suullisesti annettu irtisanomisilmoitus täyttää henkilökohtaisen toimittamisen vaatimuksen, mutta tällaisissa tilanteissa työnantajan olisi suositeltavaa saada irtisanomisesta kirjallinen kuittaus työntekijältä mahdollisten myöhempien epäselvyyksien välttämiseksi.

Vain mikäli henkilökohtainen ilmoittaminen ei olisi mahdollista esimerkiksi työntekijän poissaolon vuoksi, voidaan irtisanomisilmoitus toimittaa kirjeitse tai sähköpostitse. Työntekijän poissaolo, kuten sairausloma tai vuosiloma, ei siis estä irtisanomisilmoituksen toimittamista, mutta tällaisissa tilanteissa irtisanomisilmoituksen toimittaminen henkilökohtaisesti ei välttämättä ole mahdollista. Irtisanomista ei suositella toimitettavaksi tekstiviestillä. Jos kuitenkin näin tehdään ja työntekijä vahvistaa sen vastaanottaneensa, on irtisanomisilmoitus pätevä tekstiviestitsekin toimitettuna.

Irtisanomisajan alkaminen

Kun irtisanomisilmoitus annetaan työntekijälle henkilökohtaisesti, alkaa irtisanomisaika kulua heti.  Jos sen sijaan irtisanominen suoritetaan sähköpostitse tai postin välityksellä, irtisanomisaika alkaa kulua vasta seitsemän päivän kuluttua ilmoituksen lähettämisestä. Jos työntekijä kuitenkin kuittaa vastaanottaneensa esimerkiksi sähköpostitse toimitetun irtisanomisilmoituksen tätä aikaisemmin, alkaa irtisanomisaika kulua siitä päivästä lukien. Joka tapauksessa irtisanomisaika alkaa kulua viimeistään seitsemän päivän kuluttua, vaikka työntekijä ei olisi siihen mennessä kuitannut vastaanottaneensa irtisanomisilmoitusta.

Edellä mainitusta seitsemän päivän säännöstä on kuitenkin olemassa poikkeus, joka koskee vuosilomalla olevia työntekijöitä. Vuosilomalla olevan työntekijän irtisanomisaika alkaa kulua sähköpostitse tai kirjeitse toimitetun irtisanomisilmoituksen osalta aikaisintaan työntekijän vuosiloman päättymistä seuraavana päivänä, ellei työntekijä kuittaa saaneensa ilmoitusta jo aikaisemmin. Vastaavaa säännöstä ei ole työntekijän sairausloman osalta, eli työntekijän sairausloman aikana sähköpostitse tai kirjeitse toimitetun irtisanomisilmoituksen osalta noudatetaan lähtökohtaisesti edellä mainittua seitsemän päivän sääntöä.

Irtisanomisilmoitukseen kirjatulla päivämäärällä irtisanomisajan alkamisesta ei ole merkitystä, ja työntekijällä on oikeus irtisanomisajan palkkaansa siihen asti, kunnes hänen työsopimuksensa lain mukaan päättyy. Toisin sanoen, jos irtisanomisilmoitukseen on merkitty, että irtisanomisaika alkaa kulua irtisanomisilmoituksen toimittamisen päivämääränä, ja ilmoitus toimitetaan työntekijälle sähköpostitse, näissäkin tilanteissa irtisanomisaika alkaa kulua tosiasiassa vasta seitsemän päivän kuluttua ilmoituksen toimittamisesta, ellei työntekijä kuittaa ilmoitusta vastaanotetuksi tätä aikaisemmin.

Irtisanomisilmoitusta edeltävät toimenpiteet

Lisäksi on hyvä muistaa, että vaikka itse irtisanomisilmoitukselle ei ole määrämuotoa, tulee työnantajan kuulla työntekijää ennen irtisanomisilmoituksen toimittamista, mikäli irtisanominen tehdään työntekijän henkilöön liittyvillä perusteilla. Jos työsopimus irtisanotaan taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla, tulee työnantajan ennen irtisanomisilmoituksen toimittamista käydä joko muutosneuvottelut tai, mikäli työnantaja ei ole muutosneuvotteluvelvollinen, selvittää työntekijälle irtisanomisen perusteet ja vaihtoehdot. Vaikka jälkimmäisessä tilanteessa kyse ei ole työntekijän kuulemistilaisuudesta, tulee työnantajan tätä selvitysvelvollisuuttaan noudattaa ennen irtisanomisilmoituksen antamista.

Työsuhteen päättämiseen ja irtisanomisilmoituksen toimittamiseen liittyy paljon muistettavaa. Menettelyn huolellinen dokumentointi ja tarvittaessa asiantuntijan puoleen kääntyminen ovat suositeltavia keinoja varmistaa työsuhteen päättämiseen liittyvien toimien asianmukaisuus.

Anniriina Rantanen