Toimitsija

Matti Kökkö

Blogit Palvelumme yksityishenkilölle

18.02.2026

Annoin hiljattain käräjäoikeudelle suostumukseni siihen, että minut saadaan määrätä toimitsijaksi erääseen kuolinpesään. En ollut tiennyt tällaista mahdollisuutta tai tehtävää olevankaan. Toimitsija -sanasta tulee mieleen aika ennen konkurssilain voimaantuloa. Silloin konkurssipesän hoitajaa nimitettiin konkurssimenettelyn loppupuolella toimitsijamieheksi. Tässä tapauksessa toimitsija -nimike perustuu kuitenkin perintökaareen, eivätkä valtuudet ole samalla tasolla kuin konkurssipesän toimitsijamiehellä aikoinaan.

Toimitsijan määrääminen kuolinpesään liittyy tilanteeseen, jossa kuolinpesän omaisuudelle ei löydy kuolinpesän osakkaiden piiristä tai muualtakaan hoitajaa ja haltuun ottajaa. Tällaisesta tilanteesta tiedon saatuaan käräjäoikeuden tulee, mikäli se on tarpeen, määrätä toimitsija huolehtimaan siitä, mikä perintökaaren 18 luvun 3 §:n mukaan on osakkaan velvollisuus. Toimitsijan tulee siis ottaa jäämistöomaisuus haltuunsa ja ryhtyä sitä koskeviin välttämättömiin toimenpiteisiin. Lisäksi toimitsija on velvollinen toimittamaan perunkirjoituksen.

Muita tehtäviä perintökaari ei toimitsijalle osoita. Myöskään toimitsijamääräyksen kestosta ei perintökaaressa ole säännöstä. Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että toimitsijan tehtävä päättyy, kun omaisuus on luovutettu osakkaille tai muutoin järjestetty normaali jäämistön hallinto. Käytännössä lienee niin, että jos toimitsijan tehtävän kestäessäkään ei löydy ketään sellaista osakasta, joka haluaisi ryhtyä jäämistöön, kuolinpesään on määrättävä pesänselvittäjä. Tällaisessa tilanteessa käräjäoikeus voi antaa pesänselvittäjän määräyksen, vaikka kukaan osakas ei ole pesänselvittäjää hakemassa. Pesänselvittäjäksi määrättäneen useimmiten sama henkilö, joka oli saanut aiemmin toimitsijan määräyksen.

Matti Kökkö