Vahingonkorvausvelalle maksettava viivästyskorko
Viivästyskoron maksuvelvollisuudesta säädetään korkolaissa. Viivästyskoron maksuvelvollisuuden alkupäivään vaikuttaa se, millaisesta velasta on kysymys. Eräpäivällisten velkojen osalta viivästyskorkoa maksetaan eräpäivästä lukien. Mikäli velan eräpäivää ei ole ennalta sovittu, alkaa viivästyskorko juoksemaan 30 päivän kuluttua laskun lähettämisestä. Vahingonkorvausvelkojen osalta velan tai viivästyskoron maksuvelvollisuuden alkamiseen ei riitä laskun lähettäminen tai maksumuistutus. Tässä blogitekstissä tarkastellaan sitä, mitä lisäedellytyksiä korkolaki asettaa viivästyskorolle vahingonkorvausvelkojen osalta.
Soveltamisala. Vahingonkorvausvelan lisäksi erityinen säännös viivästyskorosta koskee myös muuta velkaa, jonka määrän ja perusteen toteaminen edellyttää erityistä selvitystä. Soveltamisalaan kuuluvat sopimussuhteissa ja niiden ulkopuolella syntyneet vahingonkorvausvelat sekä esimerkiksi vakuutusyhtiöiden vakuutuskorvaukset. Yhtenäisyyden vuoksi tässä blogissa puhutaan vahingonkorvausvelasta. Säännös ei kuitenkaan koske kaikkia vahingonkorvausvelkoja, vaan tahallisesta rikoksesta syntyneelle vahinkomäärälle viivästyskorkoa on maksettava aina vahinkotapahtumasta lukien.
Maksuvelvollisuuden alkaminen. Vahingonkorvausvelkaa on pidetty tavanomaisista veloista siinä määrin poikkeavana, että viivästyskoron maksuvelvollisuuden alkamiselle on asetettu korkeampi kynnys. Velkojan on esitettävä velalliselle maksuvaatimuksen lisäksi erityinen selvitys vahingonkorvausvelan määrästä ja sen perusteesta. Viivästyskorko alkaa juoksemaan 30 päivän kuluttua selvityksen esittämisestä. Korkeimman oikeuden tapauksen KKO 1991:130 mukaan kolmenkymmenen päivän aika ei ala kulumaan maksuvaatimuksen lähettämisestä, vaan siitä päivästä, jolloin maksuvaatimus saapuu vastaanottajalle. Jos vahingonkorvausvelasta on nostettu kanne tuomioistuimessa eikä selvitystä ole aikaisemmin esitetty ollenkaan tai se katsotaan riittämättömäksi, viivästyskorkoa on maksettava viimeistään siitä päivästä, jolloin velan maksua koskeva haaste annettiin tiedoksi velalliselle. Tällainen tilanne oli esillä korkeimman oikeuden tapauksessa KKO 2012:91, jossa oli kyse työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä tuomittavasta korvauksesta. Jos maksuvaatimus esitetään vasta oikeudenkäynnin aikana, alkaa viivästyskoron maksuvelvollisuus sen esittämisestä lukien. Jos eräpäivä on vahingonkorvausasioissa sovittu, alkaa koronmaksuvelvollisuus korkolain pääsäännön mukaan eräpäivästä.
Kohtuusarviointi ja selvityksen laajuus. Selvityksen tulee olla sellainen, mitä velkojalta voidaan kohtuudella edellyttää. Velkojan on esitettävä vahingonkorvaukseen johtaneeseen tapahtumaan sekä velan määrän ja perusteen arvioimiseen liittyvät tosiasiat. Riittäväksi selvityksesi on katsottu esimerkiksi korkeimman oikeuden tapauksessa KKO 1991:130 vahinkoilmoituksen tekeminen vakuutusyhtiölle. Kohtuusarvioinnissa otetaan huomioon myös velallisen mahdollisuus hankkia selvitystä sekä tämän asiantuntevuus. Velallisen mahdollisuus hankkia selvitystä liittyy esimerkiksi tilanteeseen, jossa vahingon syntymiseen liittyvät syyt ovat vain velallisen tiedossa. Asiantuntevuus saa merkitystä esimerkiksi silloin, kun velallisella on oman asiantuntemuksensa perusteella selvästi paremmat mahdollisuudet tietojen hankkimiseen kuin velkojalla, jonka tulisi turvautua suuria taloudellisia uhrauksia vaativaan asiantuntija-avun käyttöön. Velkojan ei kuitenkaan tarvitse mainita selvityksessä viivästyskoron maksuvelvollisuuden alkamisesta, yksilöidä vaatimuksensa tarkkaa euromäärää, esittää tietoja vahingoittuneen esineen yleisestä hintatasosta tai eritellä asian oikeudellista puolta. Lisäksi pelkkä korvausvaatimuksen esittäminen riittää niissä tilanteissa, missä korvausvastuun sisältö on velalliselle selvä ilman erityistä selvitystä.
Selvitetty osa ja toisin sopiminen. Vahingonkorvausvelan maksuvelvollisuus ei ala, mikäli selvitys on puutteellinen. Selvitys voidaan myös katsoa olevan puutteellinen vain osalle velan määrästä, jolloin viivästyskorkoa on maksettava sille määrälle, jota pidetään selvitettynä kohtuullisuusarvioinnin mukaisesti. Edellä käsitellyt säännökset ovat pakottavia, eikä velallisen vahingonkorvausvelan maksuaikaa voida etukäteen pidentää. Maksuaikaa voidaan muuttaa vain vahinkotapahtuman jälkeen osapuolten yhteisellä sopimuksella. Osapuolet voivat myös sopia lakimääräistä alemmasta viivästyskorosta.
Helena Kettunen