#Yleisradio #sananvapaus #demokratia
Piti kirjoittamani ihan muusta, mutta pakkohan se on itsekin kirjoittaa viikon puheenaiheesta -asianajajan silmin. Mitä tarkoittaakaan sananvapaus ja median riippumattomuus asianajajalle? Mitkä ovatkaan Yleisradion tehtävät, jos mietitään demokratian toteutumista ja politiikan toimittamista?
Yleisradio on tuttu talo allekirjoittaneelle. Olen työskennellyt siellä yhtiölakimiehenä. Muistan hyvin, miten ensimmäisenä työpäivänäni silloinen lakiasiainjohtaja kehotti minua erityisesti perehtymään lakiin Yleisradio oy:stä – siellä nimittäin kerrotaan mm. mitkä ovat yleisradion tehtäviä. Lista on melko pitkä, mutta silmiin pistävää siinä on julkisen palvelun tehtävä. Yhtiön tehtävänä on mm: tuoda monipuolinen ja kattava televisio- ja radio-ohjelmisto jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin.
Heti seuraavana tehtävissä mainitaankin, että ohjelmatoiminnan tulee tukea kansanvaltaa ja jokaisen osallistumismahdollisuuksia tarjoamalla monipuolisia tietoja, mielipiteitä ja keskusteluja sekä vuorovaikutusmahdollisuuksia (YLE laki 7§). Mikäli pohdimme viikon puheenaihetta #sipilägate, niin on minusta ihan selvää, että yleisradion kuuluu aiheesta uutisoida. Eri asia toki on sitten se, että milloin sitä uutista on tullut tuutista jo tarpeeksi – siihen ei asianajan parane ottaa kantaa.
Sananvapaudesta säädetään perustuslaissa (PL 12§): Sen mukaan jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Eli jos mietin taas sitä tilannetta, jossa tällä viikolla olimme: median toimintaan kiukustunut pääministeri haukkuu Yleisradion ja sen toimittajat, niin totean heti, että sananvapauden perusteella hänellä on siihen oikeus – pääministerikin saa olla ihan mitä mieltä haluaa. Toisaalta sananvapautta rajoittaa pääministerin osalta tosiasiallisesti asema – se sama, joka meille tavallisille tallaajille on ok toimintaa sananvapauden puitteissa, ei välttämättä sitä ole aseman perusteella kaikille muille. Sama sananvapaus, joka antaa poliitikolle oikeuden sanoa mielipiteensä, antaa toisaalta toimittajalle mahdollisuuden julkaista se mielipide julkisena.
Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan perusta. Hyvä journalistinen tapa perustuu jokaisen oikeuteen vastaanottaa tietoja ja mielipiteitä. Toimittajan toiminnan tärkein ohjenuora on julkisen sanan neuvoston ohjeet (JSN). Ohjeiden tavoitteena on tukea perustuslain takaamaa sananvapauden vastuullista käyttämistä joukkoviestimissä. JSN ei ole kuitenkaan tuomioistuin, eikä se käytä julkista valtaa. Siitä huolimatta sillä on keskeinen merkitys mietittäessä median toiminnan asianmukaisuutta. Kyseinen neuvosto antaa myös päätöksiä siitä, onko ohjeita noudatettu. Ne myös julkaistaan hyvin laajasti. Jokainen, joka haluaa saattaa hyvää journalistista tapaa tai ilmaisu- ja julkaisuvapautta koskevan asian JSN:n käsiteltäväksi, voi tehdä neuvostolle kirjallisen kantelun.
#Sipilägate uutisoinnissa toimittajat ovat vedonneet ohjeiden 1-3 kohtiin, joiden mukaan 1) Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. (asianajajan sivuhuomio- toimittajalla on toki esimies, eikä ohje anna juridista oikeutta kävellä työnantajan nimenomaisen määräyksen yli). 2) Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille. 3) Journalistilla on oikeus ja velvollisuus torjua painostus tai houkuttelu, jolla yritetään ohjata, estää tai rajoittaa tiedonvälitystä.
Mitä tästä opiksi…. sananvapauden puitteissa voi ja pitää Suomessa uutisoida erilaisia asioita hyvinkin laajasti. Yleisradiolla on tärkeä tehtävä demokratian toteuttajana. Uutisointia rajoittaa toki se, että yleisradiolla on iso valta ja vastuu tehtäväänsä toteuttaessaan. Mitä tahansa huhuja ei voi eikä saa julkaista. JSN ohjeiden mukaan toimittajan tulee pyrkiä mahdollisimman totuudenmukaiseen uutisointiin, mutta uutisen voi julkaista jo rajallistenkin tietojen perusteella. Raportointia asioista ja tapahtumista on syytä täydentää, kun uutta tietoa on saatavissa. Uutistapahtumia on ohjeiden mukaan pyrittävä seuraamaan loppuun saakka.
Tuon viimeisen lauseen perusteella epäilenkin, että #sipilägate on uutisoinnissa vielä pitkään….
Sanna Lundström