Muutoksia potilasvahinkojen korvaamiseen – uusi potilasvakuutuslaki (948/2019)
Uusi potilasvakuutuslaki (948/2019) tuli voimaan 1. tammikuuta 2021. Lainsäädäntöhankkeen taustalla oli aiemman potilasvahinkolain (585/1986) puutteellisuus ja epäselvyys. Uuden lain yhtenä tavoitteena, jo tehtyjen muutosten systematisoinnin lisäksi, on parantaa ja täsmentää vahinkoa kärsineiden asemaa potilasvahinkojen korvaamista arvioitaessa.
Korvausoikeuden edellytykset
Potilasvahinkojen korvaamisen sääntely säilyy muutoksenkin jälkeen pääosin ennallaan. Potilasvahinkojen osalta pääperiaatteena on, että korvattavaksi tulee sellainen vahinko, joka on todennäköisesti aiheutunut tutkimuksesta, hoidosta tai muusta vastaavasta käsittelystä taikka sellaisen laiminlyönnistä. Hoidosta aiheutuvalta vahingolta edellytetään, että kokenut terveydenhuollon ammattihenkilö olisi toiminut toisin ja siten todennäköisesti välttänyt vahingon. Myös tutkimuksessa tai hoidossa käytetyn terveydenhuollon laitteen, välineen tai tarvikkeen viasta aiheutuneesta henkilövahingosta suoritetaan korvausta aivan kuten aiemmankin lainsäädännön mukaan. Poikkeuksen aiempaan sääntelyyn muodostaa kuitenkin se, ettei jatkossa ole väliä sillä, onko laitteen turvallisuuspuute johtunut huollon ja kunnossapidon puutteellisuudesta vai itse laitteesta. Korvausvastuu syntyy joka tapauksessa.
Lisäksi uusi potilasvakuutuslaki mahdollistaa vahingonkorvauksen tilanteissa, joissa henkilövahinko aiheutuu terveydenhuollossa kokonaan tai osittain potilaan kehoon kiinteästi asennetun terveydenhuollon laitteen, kuten esimerkiksi tekonivelen, viasta. Muutosta on perusteltu vahinkoa kärsineiden vakuutusturvan parantamisella. Aiemman lainsäädännön mukaan tällaisesta vahingosta tuli hakea korvausta tuotevastuuvakuutuksesta. Tuotevastuun osalta kokonaisarviointi on lähtökohtaisesti liian ankara potilasvahinkoa kärsineen näkökulmasta, joten potilasvakuutuksen tarkoituksena on helpottaa korvauksen saamista laajentamalla vastuuta laitteen tai välineen viasta.
Korvausmenettely
Potilasvakuutuskeskuksella on velvollisuus käsitellä kaikki potilasvahinkoilmoitukset vakuutusyhtiöiden puolesta sekä maksaa kaikki korvaukset. Myös sellaisten potilasvahinkojen osalta, jotka aiheutuvat vakuuttamattomasta toiminnasta, korvausvelvollisuus on Potilasvakuutuskeskuksella.
Potilasvakuutuslain 4 luvussa säädetään korvausvaatimuksen esittämisestä. Korvausvaatimus on esitettävä Potilasvakuutuskeskukselle kolmen vuoden kuluessa siitä, kun korvauksen hakija on saanut tai hänen olisi pitänyt tietää vahingosta, kuitenkin viimeistään 10 vuoden kuluessa vahinkotapahtumasta. Määräajan laiminlyönti aiheuttaa sen, että korvauksen hakija menettää oikeutensa korvaukseen, mutta erityisestä syystä vaatimus voidaan käsitellä myös säädetyn määräajan jälkeen.
Korvausvaatimuksen tulee sisältää tieto vahinkoa kärsineestä ja hänen osoitteestaan sekä epäillystä vahinkotapahtumasta. Lisäksi korvauksen hakija on velvollinen toimittamaan Potilasvakuutuskeskukselle sellaiset keskuksen vastuun selvittämiseksi tarpeelliset asiakirjat ja tiedot, joita hakijalta voidaan kohtuudella odottaa.
Kasperi Kökkö